Rantasalmen henkikirjojen linkkihakemisto

Rantasalmi on vanha savolainen emäpitäjä. Se kattoi 1700-luvun alussa alueen, johon kuuluivat nykyisen Rantasalmen lisäksi myöhemmin perustetut Kangaslampi ja Heinävesi sekä osia Enonkoskesta ja Savonrannasta.

Rantasalmen seurakunnan vuotta 1761 vanhemmat rippikirjat tuhoutuivat pappilan tulipalossa vuonna 1803. Siksi läänintilien henkikirjat – yhdessä seurakunnan historiakirjojen kanssa – ovat tärkeimmät lähteet, kun tutkitaan rantasalmelaisten sukulaisuussuhteita vuotta 1761 edeltävänä aikana.

Alla oleva linkkikokoelma johtaa Rantasalmen digitoituihin henkikirjoihin, aina kunkin niteen ensimmäiselle Rantasalmea koskevalle sivulle. Aineisto sisältyy Karjalan voutikuntien, Viipurin ja Savonlinnan läänin, Savonlinnan ja Kymenkartanon läänin, Lappeenrannan käskynhaltijakunnan, Savon ja Karjalan läänin ja Mikkelin läänin läänintileihin.

Henkikirjojen rakenteesta ja sisällöstä voi lukea esim. Kansallisarkiston Arkistojen Portista tai Päivi Happosen Sukututkimuksen asiakirjaoppaasta.

Linkkejä Rantasalmen henkikirjoihin on myös Väinö Holopaisen sivuilla. Sinne on linkitetty myös Turun rauhassa Venäjän puolelle jääneen Rantasalmen osan henkikirjat.

Edit: Tämä hakemisto on julkaistu 6.5.2018. Sitä on täydennetty ja sen linkit on päivitetty 16.2.2024 siten, että ne johtavat Kansallisarkiston Uuteen Astiaan ja uuteen Digihakemistoon.

1. Henkikirjat

1633  1633, jatko

1638  1639

1644  1645  1646  1647  1648  1649

1650  1651  1652  1654  1655  1656  1657  1659

1660  1662  1663


Vuoden 1664 maantarkastuksessa perustettiin uusia kyliä. Tilat voi tunnistaa vuoden 1660 maakirjan avulla, ks. luku 2.


1665  1666  1667  1668  1669

1673  1675  1676  1677  1678  1679

1680  1682  1688

1690  1693


Manttaalikomissaareille annetun ukaasin ansiosta henkikirjojen pitäisi olla tästä eteenpäin keskimäärin kattavampia kuin ennen.


1694  1697  1699

1700  1701  1702  1703  1704  1705  1706  1707  1708  1709

1710  1711  1712


Vuosilta 1713–1721 ei ole henkikirjoja isovihan takia.


1722  1723

Vuoden 1725 maakirja on ensimmäinen maakirja, johon rantasalmelaistiloille merkittiin rekisterinumerot. Niiden lisäksi siihen kirjattiin vanhaan tapaan sekä vanhat että vuoden 1664 maantarkastuksessa annetut uudet veroluvut, joiden avulla tilat on mahdollista tunnistaa vanhemmista lähteistä. Henkikirjojen puolella rekisterinumeroita käytettiin jo vuodesta 1724 lähtien.

1724  1725  1726  1727  1728

1730  1731  1732  1733  1734  1735  1736  1737  1738  1739


Pikkuvihan ajalta on säilynyt kaksi miehityshallinnon alaista Rantasalmen henkikirjaa:

1742  1743

Turun rauhassa Joutsenmäen, Parkunmäen, Tammenlahden ja Vaahersalon kylien taloja jäi Venäjän puolelle, ja tämän Rantasalmen osan henkikirjat löytyvät sittemmin Vanhan Suomen Kymenkartanon provinssin tileistä.


1744  1745  1746  1747  1748  1749

1750  1751  1752  1753  1754  1755  1756  1757  1758  1759

1760  1761  1762  1763  1764  1765  1766  1767  1768  1769

1770  1771  1772  1773  1774  1775


Rantasalmen ruotsinpuoleisia henkikirjoja ei ole säilynyt vuosilta 1776–1793.


1794  1795  1796  1797  1799

1800  1802  1803  1804 1805  1808  1809

1810  1811  1812  1813  1814  1815  1816  1817  1818  1819

1820  1821  1822  1823   1824  1825  1826  1827  1828  1829

Monien rantasalmelaistilojen rekisterinumerot muuttuivat isojaossa. Samalla vanhoista kantatiloista muodostettiin uusia pienempiä tiloja, joista monet sijaitsivat Heinävedellä. Isojaon muutokset näkyvät vuoden 1830 maakirjassa, jonka vasempaan reunaan merkittiin kantatilojen vanhat eli vuodesta 1725 lähtien käytetyt rekisterinumerot ja vuoden 1664 maantarkastuksessa annetut veroluvut – ja oikealle puolestaan isojaossa muodostettujen uusien tilojen rekisterinumerot, veroluvut ja nimet.

Uutta tilajakoa käytettiin myös henkikirjoissa vuodesta 1830 lähtien. Vuosien 1830 ja 1831 henkikirjoihin tehtiin vielä merkintöjä siitä, mistä kantatiloista uudet tilat oli muodostettu. Tästä lähtien myös henkikirjoissa käytettiin tilojen nimiä rekisterinumeroiden rinnalla.

1830 1831 1832 1833 1834 1835 1836 1837 1838 1839

1840 1841 1842 1843 1844 1845 1846 1847 1848 1849

1850 1851 1852 1853 1854 1855 1856 1857 1858 1859

1860 1861 1862 1863 1864 1865 1866 1867 1868 1869

1870 1871 1872 1873 1874 1875 1876 1877 1878 1879

1880 1881 1882 1883 1884 1885 1886 1887 1888 1889

1890 1891 1892 1893 1894 1895 1896 1897 1898 1899

1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909

1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919

1920 1921 1922 1923

2. Muuta Rantasalmea koskevaa lähteistöä

Seurakunnan arkisto Digihakemistossa

SSHY

Voudintilit

Läänintilit ennen isoavihaa

Läänintilit isonvihan jälkeen

Verollepanomaakirja 1561 (arviokuntien numerot mainittu)

Vuosien 1562–1563 maantarkastusluettelo (puhtaaksikirjoitettu)

Vuoden 1571 hopeaveroluettelo

Älvsborgin lunnaiden tarkastus 1614

Habermanin maantarkastusluettelo 1620-luvulta (puhtaaksikirjoitettu)

Avain, joka osoittaa, miten vuoden 1664 maantarkastuskirjan arviokunnat vastaavat vuoden 1561 verollepanomaakirjan arviokuntia

Vuoden 1660 maakirja, jossa taloilla on juokseva numerointi vuoden 1664 maantarkastusta varten

Vuoden 1664 maantarkastuskirja

Viimeinen maakirja 1905


Tuomiokirjat 1559 ja 1561–1565, puhtaaksikirjoitetut

Tuomiokirjat 1602–1603

Tuomiokirjat 1606–1608

Tuomiokirjat 1639–1661

Tuomiokirjat 1663–1795

Tuomiokirjat 1796–

Savon Tuomiokirjatietokanta


1700-luvun perukirjoja Suur-Savon tk:n arkistossa SSHY:n jäsensivuilla

1700-luvun perukirjoja Pien-Savon tk:n arkistossa Kansallisarkiston sivuilla

1700-luvun perukirjoja seurakunnan arkistossa

Rantasalmen perukirjoja 1700–1800-luvuilta on runsaasti digitoimattomina KA Mikkelissä Rantasalmen seurakunnan arkistossa, arkistoyksiköissä I Jee:1–I Jee:22. Lisäksi niitä on sekä Pien-Savon alisen tuomiokunnan että Rantasalmen tuomiokunnan arkistoissa.

1700-luvun kartta, johon on merkitty, mille rantasalmelaistiloille Heinävedellä sijainneet maaomistukset kuuluivat ennen isojakoa.