Itä-Savon vanhimmat tuomiokirjat

Tuomiokirjat eli entisajan käräjillä laaditut pöytäkirjat tarjoavat mahdollisuuden saada entisajan ihmisten elämästä tietoa, jota ei ole millään muulla tavalla saatavissa. Savolaisia sukuja tutkivan kannattaakin aina tutkailla, löytyisikö vanhojen tuomiokirjojen sivuilta omaa sukua koskevia tapauksia. Helpoimmin tämä käy Savon tuomiokirjatietokannan avulla, jonka hakuun sukunimen voi syöttää myös nykyisessä, normaalimuotoisessa asussa. Tuomiokirjatietokanta ei ole kuitenkaan vielä valmis. Esimerkiksi Rantasalmella pidettyjen käräjien pöytäkirjoista suurin osa on vielä sellaisia, joista ei ole vielä ehditty poimia nimiä tietokantaan, kuten täällä olevasta listauksesta käy ilmi.

Tästä johtuen olen koonnut tähän yhteenvetoa siitä, miltä ajoilta Itä-Savossa pidetyiltä käräjiltä on säilynyt tuomiokirjoja, ja miten niitä pääsee käytännössä tutkimaan.

Vanhimmat säilyneet savolaiset tuomiokirjat ovat peräisin vuosilta 1559 ja 1561–1565, ja sisältyvät Savon voutikuntien tileihin. Ensimmäinen Rantasalmen käräjiltä säilynyt pöytäkirja on päivätty 26.2.1559, ja tämän jutun kansikuva on peräisin siitä. Kauko Pirinen on toimittanut nämä tuomiokirjat puhtaaksikirjoitettuina, ja Valtionarkisto on julkaissut ne sarjassa "Suomen vanhimmat tuomiokirjat" vuonna 1954. Kansalliskirjasto on puolestaan julkaissut tuon teoksen digitoituna täällä.

Nyt keväällä 2020, kun monella on tavanomaista enemmän vapaa-aikaa, sukututkija voikin halutessaan avata selaimensa yhdelle välilehdelle noiden helmikuussa 1559 Rantasalmella pidettyjen käräjien alkuperäisen pöytäkirjan täältä ja Pirisen puhtaaksikirjoittaman version täältä, jolloin pääsee kätevästi harjoittelemaan 1500-luvun käsialan lukemista.

*********

1500-luvun jälkipuolellakin Savossa pidettiin käräjiä ja niistä laadittiin pöytäkirjoja, mutta noiden vuosikymmenten tuomiokirjat eivät ole kuitenkaan säilyneet. Sen sijaan 1600-luvun alusta on säilynyt Itä-Savossa laadittuja tuomiokirjoja vuosilta 1602–1608 aikanaan Tukholmaan lähetettyinä kopioina. Nämä tuomiokirjat eivät sisälly Suomen Kansallisarkiston omiin kokoelmiin. Niistä on kuitenkin otettu aikanaan valokopioita Mikkelin maakunta-arkistolle, ja SSHY on digitoinut nuo kopiot jäsensivuilleen. Tämä aineisto löytyy SSHY:n sivuilta nimellä Ruotsalaiset tuomiokirjat. Tästä aineistosta löytyy esimerkiksi Anders Boijen Savonlinnan läänissä laatima tuomiokirja vuosilta 1602–1603, jonka ensimmäinen Rantasalmen käräjien pöytäkirja lokakuulta 1602 on täällä.

Kun nämä tuomiokirjat on kuitenkin digitoitu jo kertaalleen kopioidusta aineistosta, niissä on kohtia, jotka saavat miettimään, olisiko Ruotsin Riksarkivet kukaties julkaissut nämä hallussaan olevat tuomiokirjat omassa digitaalisessa arkistossaan SVAR:issa versioina, joista saisi paremmin selvää. SSHY:n antaman tiedon mukaan nämä pöytäkirjat sisältyvät Riksarkivetissa arkistoon nimeltä Strödda domböcker och rättegångshandlingar, mutta SVAR:ista käy pian ilmi, että näitä tuomiokirjoja ei ole vielä julkaistu siellä digitoituina.

Pyysin kuitenkin kerran Riksarkivetista tietoa siitä, miten näihin tuomiokirjoihin voisi päästä käsiksi, ja sain vastaukseksi luettelon, jonka mukaan näitä suomalaisia tuomiokirjoja on Strödda domböcker-arkistossa kaikkiaan 16 dossier-aktia, joista järjestyksessä toinen sisältää Savonlinnan läänin tuomiokirjat vuosilta 1602–1608. Arkistoluettelossa ei ole tämän tarkempaa erittelyä kyseisen aktin sisällöstä, mutta kun SSHY:n kopiosta on ensin saanut selville, millä sivuilla itseä kiinnostava pöytäkirja sijaitsee, siitä voi pyytää sitten kopiota Riksarkivetin asiakaspalvelusta. Itse pyysin sieltä kerran kopiota juuri tuosta Rantasalmen lokakuun 1602 käräjien pöytäkirjasta, ja RA lähetti sen minulle ystävällisesti pdf:nä ilmaiseksi. Kopio ei ollut korkearesoluutioinen, mutta kuitenkin varsin luettava:

Näiden kahden vaiheen jälkeen Itä-Savon tuomiokirjoja onkin sitten säilynyt yhtäjaksoisina kokoelmina vuodesta 1635 lähtien, niitä on vain osattava etsiä oikean tuomiokunnan alta. Rantasalmella pidettyjen kihlakunnanoikeuden käräjien varsinaisten asioiden renovoidut pöytäkirjat löytyvät vuosien 1639–1661 osalta Savon tuomiokunnasta, vuosien 1663–1795 osalta Pien-Savon tuomiokunnasta ja vuosien 1796–1809 osalta Pien-Savon alisesta tuomiokunnasta.  Vuoden 1809 jälkeiseltä ajalta tuomiokirjoja ei pääosin ole vielä digitoitu, joten niitä joutuu lukemaan alkuperäisinä Kansallisarkistossa. Rantasalmen tuomiokunnan ilmoitusasiain pöytäkirjoja on tosin jo digitoitu vuosilta 1866–1873, ja myöhemmin niitä on varmasti tulossa lisää, samoin kuin perukirjoja. Kihlakunnanoikeuden pöytäkirjojen lisäksi Rantasalmella pidettyjen käräjien pöytäkirjoja löytyy myös Karjalan laamannikunnan arkistosta vuodesta 1635 alkaen.

1600-luvun tuomiokirjoissa on usein myös etunimen mukaan aakkostettuja henkilöhakemistoja, joista on sukututkijalle apua. Esimerkiksi vuoden 1698 tuomiokirjan rekisteristä saa helposti tiedon, että Anders Turusen tapaus on kirjattu tuomiokirjan sivulle 15. Hakemistoihin pääsee helpoimmin käsiksi Digihakemiston avulla.

Aineistoa on siis säilynyt varsin paljon. Rantasalmesta ja muusta Itä-Savosta kiinnostunut sukututkija onkin tuomiokirjojen suhteen paremmassa tilanteessa kuin Mikkelin alueen tutkija, sillä Suur-Savon renovoidut tuomiokirjat tuhoutuivat Turun palossa vuonna 1827.

Alussa mainitsemani Savon tuomiokirjatietokanta on linkitetty SSHY:n jäsensivuille, mutta kun sieltä on löytänyt itseään kiinnostavan tuomiokirjan, asianomaisen tuomiokunnan arkiston voi aina etsiä käsiinsä Digihakemiston avulla myös Kansallisarkiston puolelta ja verrata sitten, kumpi kopio on milloinkin luettavampi.

Monia tuomiokirjatapauksia on ehditty jo käsitellä kirjallisuudessa, joten sukututkijan kannattaa aina vilkuilla googlettamisen lisäksi myös pitäjä- ja maakuntahistorioiden henkilöhakemistoja. Kaikissa pitäjänhistorioissa ei tosin valitettavasti ole henkilöhakemistoa, myöskään Rantasalmen historiaan sellaista ei ole tehty. Lisäksi historiateosten lähdeviittaukset on voitu tehdä ns. vanhojen signumien avulla, jolloin pitää tietää, että vanha lyhennys oo tarkoitti ennen Savon ja Pien-Savon tuomiokuntia. Näitä merkintöjä on käytetty myös tuomiokirjakortistossa, johon kerättiin aikanaan suuri määrä tuomiokirjojen tietoja, mutta tuo keruutyö ei valitettavasti kattanut Rantasalmen aluetta.

Useimmiten sukututkimuksen harrastaja saa tiedon sukulaistaan koskevasta tuomiokirjatapauksesta 1800-luvun rippikirjan huomautussarakkeesta. Näissä merkinnöissä on usein mainittu vain se, minkä vuoden käräjillä tuomio on annettu ja mistä syystä. Ennen kuin itse tapauksen löytää, on selvitettävä, mistä tuomiokunnasta ja mistä käräjäkunnasta on kysymys. Kannattaa tutustua myös Terhi Nallinmaa-Luodon Genoksessa vuonna 1990 julkaisemaan artikkeliin tuomiokirjojen käytöstä sukututkimuksessa.

Kannattaa myös seurata, miten automaattinen tekstintunnistus kehittyy ja tulee käyttöön. Tulevaisuudessa käytettävissämme on välineitä, joilla voimme tehdä hakuja suoraan käsin kirjoitettuun aiheistoon. Kansallisarkisto on jo nyt julkaissut kokeiluversion, jolla voi tehdä hakuja tiettyjen tuomiokuntien 1800-luvulla kirjoitettuihin ilmoitusasiain pöytäkirjoihin. Rantasalmen tuomiokunta ei kuitenkaan ole vielä tässä versiossa mukana.

Mikäli kiinnostava tuomiokirjatapaus sitten löytyy, mutta sen tulkinta ja käännös tuottavat pulmia, käännösapua voi aina pyytää ammattisukututkijoilta. Teen käännöksiä myös itse, ja yhteystietoni löytyvät täältä.