 |
| Ratsumestari Risto Asikaisen palkkaluettelo vuosilta 1650–1655 Ruotsin Riksarkivetin Kamarikollegion arkistossa. |
Asikaiset ovat runsaslukuinen savolaisperäinen suku. Kun savolaisista laadittiin ensimmäiset veroluettelot vuonna 1541, Savossa oli viisi pitäjää, ja Asikaisia asui niistä kahdessa, Vesulahdella ja Rantasalmella.
Vesulahdella Asikaisia asui neljä perhekuntaa, [1] mutta Rantasalmella heitä oli yhdeksän perhettä, ja he kaikki asuivat Putkisalmen neljänneskunnassa, myöhempien maakirjojen mukaan erityisesti Asikkalan kylän alueella. Kylän- ja talonnimi Asikkala liittyykin läheisesti sukunimeen Asikainen. Savosta on lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka uudistiloja perustaneet Asikaiset ovat useita kertoja antaneet kotitilalleen nimen Asikkala. Asikaisia levittäytyi jo varhain Etelä-Savon lisäksi myös Pohjois-Savoon, Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Karjalan kannakselle.
Niin Asikkala- kuin Asikainen-nimenkin taustalla on etunimi Asikka, joka on kielitieteellisesti ilmeisesti keskieurooppalaista perua. Jouko Vahtola katsoi vuonna 1983 kirjoittamassaan artikkelissa, [2] että nimen taustalla olisi germaaninen henkilönnimi, jolla on ollut ainakin variantit Asik, Asic, Asico, Asica ja Asicho. Sukunimet -kirjan kirjoittajat Mikkonen ja Paikkala pitävät nimeä samaan alasaksalaiseen nimityyppiin kuuluvana kuin Aarnikka, Hannikka ja Hartikka, jotka ovat heidän mukaansa kulkeutuneet Suomeen hansakaupan aikana 1100-luvun jälkeen. [3]
Asikko-nimestä on jälkiä Suomen historiassa, tunnetuimpana Azico de Hactissaenpoyca, nykykielellä todennäköisesti Asikko Hakkisenpoika, joka oli yksi niistä Sääksmäen talonpojista, jotka paavi Benedictus XII julisti kirkonkiroukseen vuonna 1340. Jotkut Asikka-nimiset miehet ovat myös jättäneet nimensä talojensa nimiin eri puolilla Etelä-Suomea. Raisiossa on ollut Asikkala-niminen talo ainakin vuonna 1414, ja jonkun Asikan omistama talo on aikanaan lainannut nimensä koko hämäläiselle Asikkalan pitäjälle.
Kauko Pirinen katsoo, että monet Savon saksalaisperäiset sukunimet ovat ilmeisesti tulleet Savoon Viipurin saksalaisten kautta, mutta arvelee Asikaisten edustavan jo vanhempaa saksalaisvaikutusta, koska nimi on jo keskiajalla ollut Asikkalan pitäjän nimenä [4]. Vuonna 2017 kiinnostavan kirjansa Suomen rahvaan historia julkaissut Perttu Immonen puolestaan katsoo, että Rantasalmi oli ennen pysyvän asutuksen vakiintumista hämäläisten erämaina, ja että muutama vanha hämäläissuku, Immosen mukaan juuri Hämäläiset ja Asikaiset, olisi voinut jäädä rantasalmelaisille erämailleen asumaan karjalaislähtöisten sukujen sekaan. [5]
Vesulahdella Asikaisia asui neljä perhekuntaa, [1] mutta Rantasalmella heitä oli yhdeksän perhettä, ja he kaikki asuivat Putkisalmen neljänneskunnassa, myöhempien maakirjojen mukaan erityisesti Asikkalan kylän alueella. Kylän- ja talonnimi Asikkala liittyykin läheisesti sukunimeen Asikainen. Savosta on lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka uudistiloja perustaneet Asikaiset ovat useita kertoja antaneet kotitilalleen nimen Asikkala. Asikaisia levittäytyi jo varhain Etelä-Savon lisäksi myös Pohjois-Savoon, Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Karjalan kannakselle.
Niin Asikkala- kuin Asikainen-nimenkin taustalla on etunimi Asikka, joka on kielitieteellisesti ilmeisesti keskieurooppalaista perua. Jouko Vahtola katsoi vuonna 1983 kirjoittamassaan artikkelissa, [2] että nimen taustalla olisi germaaninen henkilönnimi, jolla on ollut ainakin variantit Asik, Asic, Asico, Asica ja Asicho. Sukunimet -kirjan kirjoittajat Mikkonen ja Paikkala pitävät nimeä samaan alasaksalaiseen nimityyppiin kuuluvana kuin Aarnikka, Hannikka ja Hartikka, jotka ovat heidän mukaansa kulkeutuneet Suomeen hansakaupan aikana 1100-luvun jälkeen. [3]
Asikko-nimestä on jälkiä Suomen historiassa, tunnetuimpana Azico de Hactissaenpoyca, nykykielellä todennäköisesti Asikko Hakkisenpoika, joka oli yksi niistä Sääksmäen talonpojista, jotka paavi Benedictus XII julisti kirkonkiroukseen vuonna 1340. Jotkut Asikka-nimiset miehet ovat myös jättäneet nimensä talojensa nimiin eri puolilla Etelä-Suomea. Raisiossa on ollut Asikkala-niminen talo ainakin vuonna 1414, ja jonkun Asikan omistama talo on aikanaan lainannut nimensä koko hämäläiselle Asikkalan pitäjälle.
Kauko Pirinen katsoo, että monet Savon saksalaisperäiset sukunimet ovat ilmeisesti tulleet Savoon Viipurin saksalaisten kautta, mutta arvelee Asikaisten edustavan jo vanhempaa saksalaisvaikutusta, koska nimi on jo keskiajalla ollut Asikkalan pitäjän nimenä [4]. Vuonna 2017 kiinnostavan kirjansa Suomen rahvaan historia julkaissut Perttu Immonen puolestaan katsoo, että Rantasalmi oli ennen pysyvän asutuksen vakiintumista hämäläisten erämaina, ja että muutama vanha hämäläissuku, Immosen mukaan juuri Hämäläiset ja Asikaiset, olisi voinut jäädä rantasalmelaisille erämailleen asumaan karjalaislähtöisten sukujen sekaan. [5]
********
Ovatko Asikaiset siis alun perin keskieurooppalaisia – vai suomalaisia, jotka ovat vain käyttäneet germaaneilta lainattua nimeä? Tätä on nykyisin mahdollista tutkia myös DNA-tutkimuksen avulla. Asikaisten sukuun kuuluvat miehet ovat tehneet tällä hetkellä jo useampia BigY-testejä. Testien perusteella on löytynyt tähän mennessä kolme erilaista geneettistä isälinjaa. Minkään linjan kantaisää ei tunneta varmuudella, mutta sukujen levinneisyyden perusteella niitä kutsutaan tässä Rantasalmen, Mikkelin ja Räisälän Asikaisiksi.
Rantasalmen Asikaiset
Rantasalmen Asikaiset kuuluvat haploryhmään N-BY22117. Sukuun kuuluu useita sukuhaaroja, jotka ovat erkaantuneet toisistaan todennäköisesti ainakin osittain jo ennen asiakirjalähteiden alkua.
Haploryhmän N-BY22117 juuressa ovat joroislaisen ruotusotilas Elias Asikaisen [Geni] jälkeläiset, sulkavalaisen torpparin Lauri Asikaisen [Geni] jälkeläiset, paltamolaisen Juho Matinpoika Asikaisen [Geni] jälkeläiset ja Uudellakirkolla asuneen Jooseppi Asikaisen [Geni] jälkeläiset. Lisäksi haploryhmän juuressa on haukivuorelainen linja, joka polveutuu ratsumestari Krister Eskilinpoika Asikaisesta [Geni].
Rantasalmen isälinjan sisälle on muodostettu tähän mennessä kaksi alaryhmää, joihin kuuluvat sukuhaarat ovat toisilleen siis läheisempää sukua. Toinen niistä on N-FT236390, johon kuuluvat Enonkosken Ihamaniemen Asikaiset, yksi heinäveteläinen sukuhaara ja Sulkavalla asuneet rantasalmelaisen jääkärin Aatami Asikaisen [Geni] jälkeläiset. Näistä kolmesta linjasta Ihamaniemen ja Heinäveden Asikaisten yhteinen kantaisä tunnetaan myös asiakirjoista, hän on noin vuonna 1670 syntynyt rantasalmelainen Pekka Mikonpoika Asikainen [Geni]. Hänen esivanhempansa tunnetaan 1500-luvulla Rantasalmen Asikkalassa asuneeseen Paavo Laurinpoika Asikaiseen [Geni] asti. Asikaisten tulosta Ihamaniemeen kerron tarkemmin täällä.
Toinen Rantasalmen Asikaisille muodostettu alaryhmä on pohjoissavolainen N-Y84502. Siihen kuuluvat tuusniemeläisen Pekka Niilonpoika Asikaisen [Geni] jälkeläiset. Tämä alaryhmä on syntynyt FTDNA:n arvion mukaan noin 1500-luvun lopulla, mikä sopii hyvin arvioon siitä, missä vaiheessa Rantasalmen Asikaisia on muuttanut uudisasukkaiksi Pohjois-Savoon.
Tutkittujen linjojen geneettisestä etäisyydestä pääteltynä sukunimi Asikainen on ollut tämän isälinjan käytössä varmuudella jo ennen 1500-lukua. Rantasalmen Asikaiset kuuluvatkin mahdollisesti Savon vanhimpiin sukuihin. Tutkituilla isälinjojen edustajilla on kuitenkin yhteinen STR-markkeri DYS439, mikä voisi viitata siihen, että Rantasalmen Asikaiset eivät ehkä kuitenkaan olisi noin 1100-luvulla syntyneet haploryhmän N-BY22117 kaikkein vanhin suku. Suku on siis mahdollisesti syntynyt vasta myöhemmin keskiajalla, mutta runsastunut nopeasti.
Haploryhmään N-BY22117 kuuluu Rantasalmen Asikaisten lisäksi muitakin savolaissukuja. Niistä on tähän mennessä tunnistettu Varosia, Halttusia, Huovisia, Hyttisiä ja Luttisia.
Mikkelin Asikaiset
Mikkelin Asikaiset kuuluvat haploryhmään N-FT203867. Tämä ryhmä on syntynyt noin vuonna 1500, ja kaikkien haploryhmään kuuluvien testattujen henkilöiden sukunimi on joko Asikainen, Aschan tai Aschanista suomennettu Airasmaa. Linjaan kuuluvat Mikkelin maaseurakunnassa noin vuonna 1665 syntyneen Antti Eskonpoika Asikaisen [Geni] jälkeläiset ja Mikkelin kappalaisen Petrus Aschaniuksen [Geni] jälkeläiset.
Petrus Aschaniusta on epäilty Siikaniemen kirkkoherran Petrus Aeschilli Asicanuksen [Geni] pojanpojaksi, jonka Veijo Saloheimo puolestaan arveli olleen edellä mainitun ratsumestari Krister Eskilinpoika Asikaisen veli. [6] DNA-testit eivät kuitenkaan tue näiden linjojen sukulaisuutta, sillä Petrus Aschaniuksen jälkeläiset on tunnistettu Mikkelin Asikaisiksi, mutta ratsumestarin jälkeläiset näyttäisivät ainakin yhden testin perusteella olevan Rantasalmen Asikaisia. [7]
Vaikka Rantasalmen ja Mikkelin Asikaisten isälinjat edustavat molemmat N-tyyppiä, ne ovat toisilleen vain kaukaista sukua – niiden yhteinen isälinjainen esi-isä on elänyt jo yli 2000 vuotta sitten.
Räisälän Asikaiset
Kolmanteen Asikaisten isälinjaan kuuluvat Karjalan kannaksen Räisälässä asuneet Asikaiset. Tämä linja on kahteen edellä kuvattuun verrattuna täysin erilainen. Se edustaa Suomessa harvinaista R-tyyppiä ja siinä vielä harvinaisempaa alaryhmää R-Y48407. Läheisiä sukulaisia tälle linjalle ei ole löytynyt BigY-tasolla ollenkaan, ja kaukaisetkin asuvat Keski-Euroopassa. Tämä isälinja on siis siirtynyt Suomeen toistaiseksi tuntemattomalla tavalla. Linjan vanhin tunnettu esi-isä on Räisälässä asunut ja noin vuonna 1696 syntynyt Eskil Asikainen [Geni].
*******
Se, että vanhan suvun eri haaroilla on erilainen geneettinen alkuperä, on tavallista, ja siihen on voinut olla monia luonnollisia syitä, kuten jonkin sukuhaaran alkaminen aviottomasta tai adoptoidusta lapsesta tai tilalle tulleesta vävystä. On ehkä täysin sattumaa, että yksi Asikaisten isälinjoista vaikuttaisikin tulleen Keski-Euroopasta – eli juuri samalta suunnalta, josta kielitieteilijät ovat epäilleet myös Asikka-nimen lainautuneen meille hansakaupan aikaan.
Olisi hienoa, jos mahdollisimman monet eri Asikaisten sukuhaarojen edustajat kiinnostuisivat asiasta ja tekisivät Y-testejä. Täsmällisen tiedon haploryhmästä saa BigY-testillä, joka kannattaa tilata Suomen Geneettisen Sukututkimuksen Seuran SUGES:in kautta. Erityisesti Iisalmen ja Pohjois-Karjalan Asikaisista olisi kiinnostavaa saada testituloksia. Tätä tekstiä saa mieluusti jakaa Asikaisille ja heidän vaiheistaan kiinnostuneille. Kuulen mielelläni kaikesta Asikaisten alkuperään liittyvästä. Sähköpostiosoitteeni on täällä.
Olisi hienoa, jos mahdollisimman monet eri Asikaisten sukuhaarojen edustajat kiinnostuisivat asiasta ja tekisivät Y-testejä. Täsmällisen tiedon haploryhmästä saa BigY-testillä, joka kannattaa tilata Suomen Geneettisen Sukututkimuksen Seuran SUGES:in kautta. Erityisesti Iisalmen ja Pohjois-Karjalan Asikaisista olisi kiinnostavaa saada testituloksia. Tätä tekstiä saa mieluusti jakaa Asikaisille ja heidän vaiheistaan kiinnostuneille. Kuulen mielelläni kaikesta Asikaisten alkuperään liittyvästä. Sähköpostiosoitteeni on täällä.
Ehkäpä Asikaisillakin on jonakin päivänä oma sukuseura ja sukukirja, jossa eri sukuhaarojen keskinäistä sukulaisuutta on selvitetty niin pitkälle kuin se on mahdollista. Ainakin kahdesta sukuhaarasta kirjat tosin on jo julkaistu, Ensio Asikaisen kirja Liperin Asikaisista ja oma julkaisuni Ihamaniemen Asikaisista.
Enonkoskella 23.5.2026 pitämäni luento Asikaisten suvusta on katsottavissa täällä. Suosittelen myös SUGES:in puheenjohtajan Ari Kolehmaisen 22.1.2026 pitämää luentoa Savon sukujen DNA-tutkimuksen nykytilanteesta, joka on katsottavissa täällä. Kolehmainen esittää luennolla myös tämänhetkisen arvionsa Savon vanhimmista suvuista.
Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin 26.7.2018, mutta sitä on päivitetty uusien testitulosten johdosta, viimeksi 7.7.2026.
Viitteet:
[1] Pirinen, Kauko: Savon historia II:1, s. 750. Muinainen Vesulahti, jonka nimi elää edelleen Mikkelin Visulahdessa, on sittemmin jakaantunut niin, että sen alueita kuuluu niin nykyiseen Mikkeliin, Hirvensalmeen, Kangasniemeen, Haukivuoreen, Juvan länsilaitaan, Pieksämäkeen, Hankasalmen ja Rautalammin "savolaisiin" osiin kuin vielä Suonenjoen etelälaitaankin.
[2] Vahtola, Jouko: En gammal germansk invandring till västra Finland i bynamnens belysning, Historisk Tidskrift 3/1983. Vastaavaa ilmiötä tutkinut Veijo Nissilä (Germaanisen nimistöaineksen ryhmittelyä Suomen nimistössä (1980), s. 188–189) katsoo, että nimistönlainausta olisi tapahtunut varhain mm. friiseiltä, gooteilta ja muinaisskandinaaveilta.
[3] Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka: Sukunimet (1988), s. 57.
[4] Pirinen, Kauko: Savon historia II:1, s. 234.
[5] Immonen, Perttu: Suomen rahvaan historia. Kolmas painos 2018, s. 37.
Viitteet:
[1] Pirinen, Kauko: Savon historia II:1, s. 750. Muinainen Vesulahti, jonka nimi elää edelleen Mikkelin Visulahdessa, on sittemmin jakaantunut niin, että sen alueita kuuluu niin nykyiseen Mikkeliin, Hirvensalmeen, Kangasniemeen, Haukivuoreen, Juvan länsilaitaan, Pieksämäkeen, Hankasalmen ja Rautalammin "savolaisiin" osiin kuin vielä Suonenjoen etelälaitaankin.
[2] Vahtola, Jouko: En gammal germansk invandring till västra Finland i bynamnens belysning, Historisk Tidskrift 3/1983. Vastaavaa ilmiötä tutkinut Veijo Nissilä (Germaanisen nimistöaineksen ryhmittelyä Suomen nimistössä (1980), s. 188–189) katsoo, että nimistönlainausta olisi tapahtunut varhain mm. friiseiltä, gooteilta ja muinaisskandinaaveilta.
[3] Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka: Sukunimet (1988), s. 57.
[4] Pirinen, Kauko: Savon historia II:1, s. 234.
[5] Immonen, Perttu: Suomen rahvaan historia. Kolmas painos 2018, s. 37.
[6] Saloheimo, Veijo: Suomen Kansallisbiografia I, s. 411, Asikainen, Risto Eskonpoika.
[7] Ks. Luther, Georg & Asikainen, Uolevi: Asikainen–Aschan (Genos 2/1970) ja Asikainen–Aschan 2 (Genos 4/1972) sekä SukuForumin keskustelu Krister Asikainen kahdesti naimisissa.
