Taneli Häkkinen, Suomen sodan soturi Joroisista

Sotilas 1700-luvun univormussa. Historian kuvakokoelma,
Enckellin kokoelma, Museovirasto - Musketti.

Suomen sota käytiin vuosina 1808–1809, ja sen seurauksena Suomi liitettiin Venäjän keisarikuntaan.

Jokainen sota vaatii uhrinsa. Yksi Suomen sodassa menehtyneistä oli esi-isäni Taneli Häkkinen, sotilasnimeltään Daniel Roth, joka oli Savon rykmentin Juvan komppanian ruodun 85 sotilas Joroisista [1].

Sotilasrullien ikäarvioiden mukaan Taneli olisi syntynyt Joroisissa joskus vuosien 1763–1769 paikkeilla. Joroisten syntyneiden kirjoissa Häkkisiä ei kuitenkaan noihin aikoihin ole. Tanelin syntyperä ei ole selvinnyt aukottomasti arkistolähteiden avulla, mutta hänen jälkeläisilleen tehdyt DNA-testit ovat vahvistaneet, että hän polveutui Häkkilän kylän Taipaleen rusthollin suvusta. Seutu kuului aluksi Pieksämäkeen, sittemmin Haukivuoreen ja nykyisin Mikkeliin. Taneli syntyi 18.6.1765 Lauri Häkkisen ja Anna Moilasen poikana ja jäi pienenä orvoksi. Myös hänen vanhempi veljensä Lauri ryhtyi sotilaaksi Joroisissa [E].

Taneli Häkkinen sai täydennysmieheksi tultuaan jossakin vaiheessa hänen omasta nimestään muotoillun sotilasnimen Hägg, mutta kun hänet otettiin ruotuun vakinaiseksi sotilaaksi, nimi muutettiin muotoon Roth. Ruotsin vallan aikaisessa sotaväessä kaikilla sotilailla tuli olla ruotsinkielinen sukunimi. Läntisessä Suomessa sotilasnimi olikin tavallisesti ensimmäinen sukunimi, joka miehellä oli koskaan ollut, ja se jäi suvun käyttöön pysyvästi [2].

Savolaisilla sotilailla oli kuitenkin aina jo vanha savolainen sukunimensä armeijaan tullessaan. Heillekin sotilasnimi tietysti annettiin, mutta se jäi harvoin pysyvästi suvun käyttöön. Tavallista oli, että alkuperäistä nimeä ja sotilasnimeä käytettiin kirkonkirjoissa rinnakkain, ja sotilaan jälkeläiset jatkoivat elämäänsä suvun vanhalla nimellä. Niinpä Tanelikin, jonka etunimi kirjoitettiin kaikkiin aikakauden kirjoihin ruotsinkielisessä muodossa "Daniel", oli kirkonkirjoissa Daniel Roth Häkkinen, ja hänen lapsensa olivat Häkkisiä.

Taneli ilmaantuu kirkonkirjoihin Joroisten Karjalaniemessä asuneena nostomiehenä vuonna 1787, jolloin hän solmi ensimmäisen avioliittonsa Maria Haikottaren kanssa [3]. He asuivat lasten syntyessä Katisenlahdessa. Maria kuoli keuhkotautiin helmikuussa 1803, jolloin perhe asui Kotkatlahdessa [4]. Kolme pientä lasta, Lauri, Taneli ja Hannu, jäivät silloin äidittömiksi.

Perhe mainitaan rippikirjoissa Kotkatlahden Engelsnäsissä vuosisadan vaihteessa [5] ja sittemmin Joroisniemen kylässä, jossa Taneli oli sotilastorpan asukkaana yhdessä toisen vaimonsa Maria Suhosen kanssa [6]. Maria eli Maija Suhonen oli torpparintytär Joroisten Järvikylästä, kun hänet vihittiin 4.12.1803 aiemmin samana vuonna leskeksi jääneen Tanelin kanssa [7]. Maria synnytti perheeseen kaksi lasta lisää, Juhon ja Maijan.

Täydennysmiehenä Taneli oli ainakin vuonna 1788 ruotujen 81 ja 82 yhteisenä varamiehenä, ja häntä kutsuttiin silloin vielä hänen omalla nimellään Häkkinen [8]. Myöhemmin hänestä tuli täydennysmies ruoduille 85 ja 86, ja hän sai ensimmäisen sotilasnimensä Hägg.

Täydennysmiesjärjestelmän avulla ruotutalot varautuivat siihen, että ruodun sotilas kaatuisi tai saisi eron palveluksesta: ilman täydennysmiestä vaarana oli, että joku ruotutalojen omasta väestä joutuisikin yhtäkkiä lähtemään ruodun sotilaaksi. Täydennysmiehistä tuli monissa tapauksissa myöhemmin varsinaisia sotilaita, ja niin kävi myös Tanelille, kun hänet pestattiin sotilaaksi ruotuun 85. Pääkatselmusrullan mukaan ruodussa aiemmin palvellut varusmestari Carl Fredrik Berg oli saanut eron 4.3.1799, ja nostomies Daniel, aiemmalta nimeltään Hägg ja nyt uudelta nimeltään Roth, oli otettu ruotuun sotilaaksi seuraavan kesäkuun 4. päivänä.

Ruotsin vallan aikaisia sotilasrullia on aiemmin päässyt Suomessa tutkimaan netin välityksellä Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen jäsensivuilta. Helmikuusta 2018 lähtien niitä on päässyt kuitenkin tutkimaan myös ilmaiseksi, kun Ruotsin valtio päätti poistaa maksumuurin Riksarkivetin digitoidusta aineistosta. Niinpä tuo vuoden 1801 pääkatselmusluettelokin on nyt kaikkien luettavissa täällä.



Katselmusluettelo kertoo, että ruodun 85 muodostivat yksi joroisniemeläinen ja kaksi katisenlahtelaista tilaa. Näiden talojen puolesta Daniel astui siis palvelukseen vuonna 1799.

Vuoden 1804 pääkatselmusluettelon mukaan Daniel oli syntynyt Joroisissa, oli 35-vuotias ja oli palvellut siihen mennessä 13 vuotta. Hänethän oli toki mainittu kirkonkirjoissa varamiehenä jo vuonna 1787 eli 17 vuotta aiemmin, mutta on hiukan epävarmaa, millä tavoin täydennysmiehenä oleminen kartutti palvelusvuosia. Katselmusluettelossa on merkintä myös Tanelin pituudesta: 5 jalkaa ja 8 tuumaa, nykymitoissa siis noin 168 senttiä [9].

Palkkaluetteloiden mukaan Taneli nosti viimeisen kerran sotilaan palkkansa vuonna 1807 [10]. Suomen sota syttyi keväällä 1808, ja liikekannallepanosta kuulutettiin kaikissa Suomen kirkoissa helmikuun 7. päivänä. Sota päättyi 17. syyskuuta 1809 solmittuun Haminan rauhaan, jossa Ruotsi menetti kaikki itäiset maakuntansa, osan Länsipohjaa ja Ahvenanmaan Venäjälle.

Joroisten seurakunnan pastori piirsi kirkonkirjaansa sodan jälkeen Tanelin kohdalle merkinnän död i fält, kuollut sotakentällä [11].

Pastori valitsi ehkä tietoisesti sanan "kuollut" sanan "kaatunut" sijasta, sillä Tanelin kuoleman yksityiskohdista ei ollut varmaa tietoa. Tämä käy ilmi vuoden 1810 pitäjänkokouksen pöytäkirjoista, tuolloin näet käsiteltiin kaikkien joroislaisten sankarivainajien jälkeensä jättämien leskien ja orpojen elatusta.

Danielin kohtaloa käsiteltäessä kokouksessa kuultiin luutnantti F. Hjelmmanin lausunto, jonka mukaan Daniel oli joutunut sodassa vangiksi, ja hänen oletettiin kuolleen, koska hän ei ollut vankeudesta palannut. Lesken Maria Suhosen kerrottiin jääneen nyt yksin heidän kahden yhteisen lapsensa kanssa; lisäksi perheeseen kuului useita lapsipuolia Tanelin edellisestä avioliitosta [12].

Muiden sodassa menehtyneiden joroislaisten sotilaiden kohtalosta kokouksessa saatiin tarkempiakin tietoja. Ruodun 80 sotamies Petter Pruth oli ammuttu kuoliaaksi Lintulahden taistelussa Keski-Suomen Kyyjärvellä ensimmäisen sotavuoden heinäkuussa, ja häntä oli jäänyt suremaan leski Anna Leena Wulff. Papisto käytti kirkonkirjassa hänestä nimeä Roth, mikä kukaties oli hänen vanha sukunimensä, mutta sotilasrullissa hän oli Prut.

Ruodun 86 sotilas Påhl Wäss, omaa sukuaan Paavo Pöntinen, oli luutnantin todistuksen mukaan menehtynyt vuonna 1808 Kellon sairaalassa ja jättänyt jälkeensä lesken Margareeta Häkkisen sekä kaksi alaikäistä lasta. Leski oli Tanelin Lauri-veljen tytär.

Lars Sko eli Lassi Väätäinen ruodusta 87 oli puolestaan joutunut Lintulahden taistelussa vangiksi, ja hänet oli tämän sotavankeuden aikana tapettu Hämeenlinnassa. Häneltä jäi leski Anna Kaisa Hyvönen ja kolme lasta.

Kaikkiaan kokouksessa käytiin läpi kahdenkymmenen sodassa kaatuneen joroislaisen sotilaan ja hänen omaistensa tilanne.

Asian käsittelyn lopuksi seurakunta vetosi nyt suomalaisten uuteen korkeimpaan johtajaan, Venäjän keisariin, että tämä armollisesti soisi taloudellista turvaa näiden urheiden sotilaiden jälkeensä jättämille perheille [13].

Näin tapahtuikin, sillä leskeksi jäänyt Maija mainitaan kirjoissa sen jälkeen sotilaan leskenä ja eläkeläisenä, joka nautti eläkettä sekä itselleen että lapsilleen. Kun yksitoista vuotta oli kulunut, hän muutti omien lastensa Maijan ja Juhon kanssa vuonna 1821 Rantasalmen puolelle Haapataipale 3:n maille. [14].

Maija asui aluksi Haapataipaleella itsellisenä [15]. Sittemmin hän muutti yhdessä Juho Mähönen -nimisen miehen kanssa Kammolan kantatilan eli Haapataipale 4:n maille, mutta heitä ei kuitenkaan vihitty avioliittoon [16]. Avoliitossa eläminen oli tuon ajan Savossa vielä harvinaista.

On kuitenkin mahdollista, että epätietoisuus Tanelin kohtalosta esti Maijaa solmimasta uutta avioliittoa. Periaatteessa uuden avioliiton solminutta saattoivat joskus uhata syytteet kaksinnaimisesta, jos edellinen puoliso palasi sittenkin hengissä kotiin. Joroisten pastori oli kuitenkin muuttokirjassaan todistanut Maijan olevan vapaa solmimaan uuden avioliiton, niin pian kuin vain perunkirjoitus miesvainajan jälkeen olisi tehty [17].

Elämänsä viimeiset ajat Maija asui Kammolan kantatilan sillä tilaosalla, jonne hänen tyttärensä Maija oli mennyt miniäksi avioiduttuaan Paavo Paunosen kanssa [18]. Paavon ja tytär-Maijan tilaosa itsenäistyi Kammolasta isojaossa, jolloin se sai oman rekisterinumeronsa Haapataipale 7 ja nimen Ukonranta. Äiti-Maija ja hänen eläkkeensä muistettiin mainita vielä vuoden 1830 henkikirjassa, vaikka hän olikin 56-vuotiaana jo korkean ikänsä ansiosta vapautettu henkirahasta [19]. Kolme vuotta myöhemmin lavantauti vei hänet [20].

Maijan ja Paavon perheeseen syntyi yhdeksän lasta, joista yksi oli Ulrika eli Ulla. Hän oli aikanaan piikana Mikko Erosen talossa Osikonmäessä ja tutustui siellä renkinä olleeseen Olli Auviseen. Isoäitini ei ollut koskaan tavannut näitä isovanhempiaan, mutta hän kertoi meille lapsenlapsille, että hänen ukkinsa ja mumminsa olivat olleet "Olli ja Ulli".


Viitteet:


[1] Savon rykmentti: Väinö Holopaisen www-sivut

[E] EDIT 11.3.2018: Kun olin julkaissut tämän blogin ensimmäisen version 10.3.2018 Etelä-Savolaisten sukujen sukujen fb-ryhmässä, Eeva Häkkinen kertoi siellä, että hän oli etsinyt Taneli Häkkiselle vuosien ajan paikkaa Häkkisten sukupuussa, kunnes todennäköisimmältä näyttänyt yhteys oli lopulta vahvistunut vuonna 2017 tehtyjen dna-testien avulla. Hän kuvasi Tanelin lapsuudenperhettä seuraavasti: Veljesten isä Lauri Laurinpoika Häkkinen muutti perheineen Haukivuoren kylän numerolle 1, mutta sekä hän, että vaimonsa kuolivat "Turun kuumeeseen" pari vuotta myöhemmin kaikkien elossa olleiden lasten jäädessä alaikäisiksi. Tämä selittää lapsikatraan hajoamisen ja vaikeutti tutkimusta. – Tanelin kastemerkintä on siis täällä: Pieksämäen seurakunta, syntyneet 1765
[2] Mikkonen, Pirjo: Mitä ruotusotamiesrullat kertovat nimistöntutkijalle: Suomen ruotusotamiesten lisänimistä
[3] Joroisten seurakunta, vihityt 1787[4] Joroisten seurakunta, kuolleet 1803[5] Joroisten seurakunta, pääkirja 1795–1805,159[6] Joroisten seurakunta, pääkirja 1795–1805,52
[7] Joroisten seurakunta, vihityt 1803
[8] Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentti, luetteloita 1742–1796, täydennysmiesten katselmus Sulkava 25.9.1788

[9] Krigsarkivet, Ruotsi: Generalmönsterrullor, SE/KrA/0023/0/1046 (1801-1804), Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentti:
Pääkatselmusluettelo 1801, Juvan komppania, ruotu 85
Pääkatselmusluettelo 1804, Juvan komppania, ruotu 85
[10] SSHY, jäsensivut, Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentti, luetteloita 1786–1830, Juvan komppanian palkkaluettelo 1807
[11] Joroisten seurakunta, pääkirja 1808–1823,62
[12] Joroisten seurakunta, Pitäjän- ja kirkonkokousten pöytäkirjat 1757–1824 (II Ca 1), Joroisten pitäjänkokous 29.7.1810
[13] Joroisten seurakunta, Pitäjän- ja kirkonkokousten pöytäkirjat 1757–1824 (II Ca 1), Joroisten pitäjänkokous 29.7.1810
[14] Joroisten seurakunta, seurakunnasta poismuuttaneet 1821
[15] Rantasalmen srk, pääkirja I 1812–1822,93 ja sivu 94 ja pääkirja I 1823–1836,135
[16] Rantasalmen seurakunta, pääkirja I 1823–1836,142
[17] Rantasalmen seurakunta, saapuneet muuttokirjat 1817–1825, Maria Suhoin.
[18] Rantasalmen seurakunta, pääkirja I 1823–1836, 140
[19] Kuopion läänin henkikirja 1830, Rantasalmi, sivu 1551.
[20] Rantasalmen seurakunta, kuolleet ja haudatut 1833.