Asikaisten suvun alkuperä

Ratsumestari Risto Asikaisen palkkaluettelo vuosilta 1650–1655 Ruotsin Riksarkivetin Kamarikollegion arkistossa.

Asikaiset ovat runsaslukuinen savolaisperäinen suku. Kun savolaisista laadittiin ensimmäiset veroluettelot vuonna 1541, Savossa oli viisi pitäjää, ja Asikaisia asui niistä kahdessa, Vesulahdella ja Rantasalmella.

Vesulahdella Asikaisia asui neljä perhekuntaa, [1] mutta Rantasalmella heitä oli yhdeksän perhettä, ja he kaikki asuivat Putkisalmen neljänneskunnassa, myöhempien maakirjojen mukaan erityisesti Asikkalan kylän alueella. Kylän- ja talonnimi Asikkala liittyykin läheisesti sukunimeen Asikainen. Savosta on lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka uudistiloja perustaneet Asikaiset ovat useita kertoja antaneet kotitilalleen nimen Asikkala. Asikaisia levittäytyi jo varhain Etelä-Savon lisäksi myös Pohjois-Savoon, Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Karjalan kannakselle.

Niin Asikkala- kuin Asikainen-nimenkin taustalla on etunimi Asikka, joka on kielitieteellisesti ilmeisesti keskieurooppalaista perua. Jouko Vahtola katsoi vuonna 1983 kirjoittamassaan artikkelissa, [2] että nimen taustalla olisi germaaninen henkilönnimi, jolla on ollut ainakin variantit Asik, Asic, Asico, Asica ja Asicho. Sukunimet -kirjan kirjoittajat Mikkonen ja Paikkala pitävät nimeä samaan alasaksalaiseen nimityyppiin kuuluvana kuin Aarnikka, Hannikka ja Hartikka, jotka ovat heidän mukaansa kulkeutuneet Suomeen hansakaupan aikana 1100-luvun jälkeen. [3]

Asikko-nimestä on jälkiä Suomen historiassa, tunnetuimpana Azico de Hactissaenpoyca, nykykielellä todennäköisesti Asikko Hakkisenpoika, joka oli yksi niistä Sääksmäen talonpojista, jotka paavi Benedictus XII julisti kirkonkiroukseen vuonna 1340. Jotkut Asikka-nimiset miehet ovat myös jättäneet nimensä talojensa nimiin eri puolilla Etelä-Suomea. Raisiossa on ollut Asikkala-niminen talo ainakin vuonna 1414, ja jonkun Asikan omistama talo on aikanaan lainannut nimensä koko hämäläiselle Asikkalan pitäjälle.

Kauko Pirinen katsoo, että monet Savon saksalaisperäiset sukunimet ovat ilmeisesti tulleet Savoon Viipurin saksalaisten kautta, mutta arvelee Asikaisten edustavan jo vanhempaa saksalaisvaikutusta, koska nimi on jo keskiajalla ollut Asikkalan pitäjän nimenä [4]. Vuonna 2017 kiinnostavan kirjansa Suomen rahvaan historia julkaissut Perttu Immonen puolestaan katsoo, että Rantasalmi oli ennen pysyvän asutuksen vakiintumista hämäläisten erämaina, ja että muutama vanha hämäläissuku, Immosen mukaan juuri Hämäläiset ja Asikaiset, olisi voinut jäädä rantasalmelaisille erämailleen asumaan karjalaislähtöisten sukujen sekaan. [5]

********

Ovatko Asikaiset siis alun perin keskieurooppalaisia – vai suomalaisia, jotka ovat vain käyttäneet germaaneilta lainattua nimeä? Tätä on nykyisin mahdollista koettaa tutkia myös DNA-tutkimuksen avulla. Asikaisilla ei ainakaan vielä ole omaa sukuseuraa, joka olisi koordinoinut geenitutkimuksia samaan tapaa kuin vaikkapa Korhoset tai Nenoset ovat tehneet, mutta yksittäiset Asikaiset ovat kuitenkin tehneet joitakin Y-testejä.

Asikaisten sukuun kuuluvat miehet ovat tehneet tällä hetkellä jo useampia BigY-testiä. Testien perusteella on löytynyt tähän mennessä kolme erilaista geneettistä isälinjaa. Ne ovat toisilleen kaukaista sukua ja ovat erkaantuneet toisistaan jo kauan ennen savolaisen sukunimikulttuurin syntyä. Kaksi linjoista on suomalaisia ja kuuluu N-ryhmään, yksi kuuluu R-ryhmään ja on tullut Suomeen todennäköisesti Keski-Euroopasta.

Toinen N-tyypin linjoista polveutuu haploryhmästä N-BY22117. Tätä linjaa on edustanut ainakin noin vuonna 1670 syntynyt rantasalmelainen Pekka Mikonpoika Asikainen [Geni]. Pekan jälkeläisiin kuuluu rantasalmelaisten lisäksi Heinäveden ja Ihamaniemen Asikaisia. Linjan BY22117 jälkeläisiin kuuluu myös Haukivuoren Asikaisia. Heidän linjassaan on kuitenkin sen verran erilaisia mutaatioita Pekka Mikonpojan jälkeläisiin verrattuna, että näiden linjojen lähimmän yhteisen esi-isän olisi pitänyt syntyä jo 1100-luvulla. 

Kun geneettisesti näin kaukaista sukua olevilla jälkeläislinjoilla on kuitenkin sama sukunimi, vaikuttaa siltä, että nimi Asikainen olisi ollut suvun käytössä jo sukuhaarojen erkaantuessa. Onkin mahdollista, että tämä Rantasalmen Asikaisten sukunimi olisi yksi Savon vanhimmista sukunimistä ja periytyisi jo ajalta, jolloin savolainen sukunimikulttuuri syntyi. Näyttää myös siltä, että sukunimi Asikainen olisi ollut kolmesta löytyneestä Asikaisten isälinjasta tämän rantasalmelaisen linjan käytössä kaikkein pisimpään. 

Olen selvittänyt tähän linjaan kuuluvaa omaa Asikaisten sukuhaaraamme kirjallisista lähteistä Paavo Laurinpoika Asikaiseen asti, joka asui 1500-luvulla Rantasalmen Asikkalassa. Hänen jälkeläisensä Mikko Asikainen sai haltuunsa aiemmin Koikkalaisten viljelemän kruununtilan Ihamaniemessä vuonna 1681. Suku käytti Ihamaniemen maita pitkään tervamaina ja antoi autiotilan lampuodin viljeltäväksi, kunnes osa Asikaisista muutti Ihamaniemeen pysyvästi 1700-luvun puolimaissa. Kylä kuuluu nykyisin Enonkoskeen. Asikaisten tulosta Ihamaniemeen kerron tarkemmin täällä.

Haploryhmä BY22117 on syntynyt mahdollisesti Savossa, mutta on levinnyt savolaisekspansion myötä pohjoiseen, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan jokilaaksoihin [6]. Tämän ryhmän varhaisemmat juuret ovat syvällä Savossa. Ryhmän alkuperä on ryhmässä N-Z5894, joka lienee syntynyt Etelä-Savossa jo noin 1500 vuotta sitten, ja on levinneisyydeltään pääasiassa länsisavolainen [7]. 

*******

Toinen löytyneistä N-tyypin isälinjoista polveutuu haploryhmästä N-FT203867. Tämä ryhmä on syntynyt noin vuonna 1500, ja sen jälkeläiset ovat tehneet tähän mennessä viisi BigY-testiä. Kaikkien näiden testattujen sukunimi on joko Asikainen, Aschan tai Aschanista aikanaan suomennettu Airasmaa. Tulokset viittaavat Mikkelin seudun Asikaisiin ja osoittavat, että Aschan-suku polveutuu juuri tästä Asikaisten linjasta. Linjaan on kuulunut ainakin Mikkelin maaseurakunnassa noin vuonna 1665 syntynyt Antti Eskonpoika Asikainen [Geni].

Vaikka nämä Rantasalmen ja Mikkelin Asikaisten isälinjat edustavat molemmat N-tyyppiä, ne ovat toisilleen vain kaukaista sukua – niiden yhteinen isälinjainen esi-isä on elänyt jo yli 2000 vuotta sitten. Mikkelin Asikaisten haploryhmä FT203867 polveutuu haploryhmästä N-PH5061, jonka jälkeläisten tuloksia on löytynyt enimmäkseen Hämeestä ja Uudeltamaalta.

*******

Kolmanteen BigY-testeillä löytyneeseen Asikaisten isälinjaan kuuluvat Karjalan kannaksen Räisälässä asuneet Asikaiset. Tämä linja on kahteen edellä kuvattuun verrattuna täysin erilainen. Se edustaa Suomessa harvinaista R-tyyppiä ja siinä vielä harvinaisempaa alaryhmää R-Y48407. Läheisiä sukulaisia tälle linjalle ei ole löytynyt BigY-tasolla ollenkaan, ja kaukaisetkin asuvat Keski-Euroopassa. Tämä isälinja on siis siirtynyt Suomeen toistaiseksi tuntemattomalla tavalla. Linjan vanhin tunnettu esi-isä on Räisälässä asunut ja noin vuonna 1696 syntynyt Eskil Asikainen [Geni].

*******

Se, että vanhan suvun eri haaroilla on erilainen geneettinen alkuperä, on tavallista, ja siihen on voinut olla monia luonnollisia syitä, kuten jonkin sukuhaaran alkaminen aviottomasta tai adoptoidusta lapsesta. On ehkä täysin sattumaa, että yksi Asikaisten isälinjoista vaikuttaisikin tulleen Keski-Euroopasta – eli juuri samalta suunnalta, josta kielitieteilijät ovat epäilleet myös Asikka-nimen lainautuneen meille hansakaupan aikaan.

Asikaisten alkuperän selvittäminen DNA-tutkimuksen avulla on kuitenkin edelleen alussa. Olisi hienoa, jos mahdollisimman monet eri Asikaisten sukuhaarojen edustajat kiinnostuisivat asiasta ja tekisivät Y-testejä. Täsmällisen tiedon haploryhmästä saa BigY-testillä, jonka voi tilata Suomi-projektin kautta täältä.  Erityisesti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan Asikaisista olisi kiinnostavaa saada testituloksia. Tätä tekstiä saa mieluusti jakaa Asikaisille ja heidän vaiheistaan kiinnostuneille. Kuulen mielelläni kaikesta Asikaisten alkuperään liittyvästä. Sähköpostiosoitteeni on täällä. 

Ehkäpä Asikaisillakin on jonakin päivänä oma sukuseura ja sukukirja, jossa eri sukuhaarojen keskinäistä sukulaisuutta on selvitetty niin pitkälle kuin se on mahdollista. Ainakin kahdesta sukuhaarasta kirjat tosin on jo julkaistu, Ensio Asikaisen kirja Liperin Asikaisista ja oma julkaisuni Ihamaniemen Asikaisista.

*****

Yllä mainitsemani savolaiset N-tyypin alaryhmät polveutuvat alkuaan ryhmästä N-CTS8565, jonka paikka koko N-ryhmän sukupuussa selviää vaikkapa Eupedian julkaisemasta ryhmän yleiskuvauksesta täällä [8]. Sieltä voikin sitten halutessaan seurata isälinjamme vaiheita viimeisten 20 000 vuoden aikana.


Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin 26.7.2018, mutta sitä on päivitetty uusien testitulosten johdosta, viimeksi 17.9.2025.


Viitteet:


[1] Pirinen, Kauko: Savon historia II:1, s. 750. Muinainen Vesulahti, jonka nimi elää edelleen Mikkelin Visulahdessa, on sittemmin jakaantunut niin, että sen alueita kuuluu niin nykyiseen Mikkeliin, Hirvensalmeen, Kangasniemeen, Haukivuoreen, Juvan länsilaitaan, Pieksämäkeen, Hankasalmen ja Rautalammin "savolaisiin" osiin kuin vielä Suonenjoen etelälaitaankin.

[2] Vahtola, Jouko: En gammal germansk invandring till västra Finland i bynamnens belysning, Historisk Tidskrift 3/1983. Vastaavaa ilmiötä tutkinut Veijo Nissilä (Germaanisen nimistöaineksen ryhmittelyä Suomen nimistössä (1980), s. 188–189) katsoo, että nimistönlainausta olisi tapahtunut varhain mm. friiseiltä, gooteilta ja muinaisskandinaaveilta.

[3] Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka: Sukunimet (1988), s. 57.

[4] Pirinen, Kauko: Savon historia II:1, s. 234.

[5] Immonen, Perttu: Suomen rahvaan historia. Kolmas painos 2018, s. 37.

[6] Family Tree DNA, projekti I1 Suomi Finland & N-CTS8565, Results 

[7] Kolehmainen, Ari: Ovatko Kauppiset samaa alkuperää? Kauppisten sukuseuran www-sivu

[8] Eupedia, Haplogroup N1c