torstai 26. heinäkuuta 2018

Asikaisten suvun alkuperä

Ratsumestari Risto Asikaisen palkkaluettelo vuosilta 1650–1655 Ruotsin Riksarkivetin Kamarikollegion arkistossa.

Asikaiset ovat runsaslukuinen savolaisperäinen suku. Kun savolaisista laadittiin ensimmäiset veroluettelot vuonna 1541, Savossa oli kuusi pitäjää, ja Asikaisia asui niistä kahdessa, Vesulahdella ja Rantasalmella.

Vesulahdella Asikaisia asui neljä perhekuntaa, [1] mutta Rantasalmella heitä oli yhdeksän perhettä, ja he kaikki asuivat Putkisalmen neljänneskunnassa, myöhempien maakirjojen mukaan erityisesti Asikkalan kymmeneskunnan alueella. Kylän- ja talonnimi Asikkala liittyykin läheisesti sukunimeen Asikainen. Savosta on lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka uudistiloja perustaneet Asikaiset ovat useita kertoja antaneet kotitilalleen nimen Asikkala. Asikaisia levittäytyi jo varhain Etelä-Savon lisäksi myös Pohjois-Savoon, Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Karjalan kannakselle.

Niin Asikkala- kuin Asikainen-nimenkin taustalla on etunimi Asikka, joka on kielitieteellisesti ilmeisesti keskieurooppalaista perua.  Jouko Vahtola katsoi vuonna 1983 kirjoittamassaan artikkelissa, [2] että nimen taustalla olisi germaaninen henkilönnimi, jolla on ollut ainakin variantit Asik, Asic, Asico, Asica ja Asicho. Sukunimet -kirjan kirjoittajat Mikkonen ja Paikkala pitävät nimeä samaan alasaksalaiseen nimityyppiin kuuluvana kuin Aarnikka, Hannikka ja Hartikka, jotka ovat heidän mukaansa kulkeutuneet Suomeen hansakaupan aikana 1100-luvun jälkeen. [3]

Asikko-nimestä on jälkiä Suomen historiassa, tunnetuimpana Azico de Hactissaenpoyca, nykykielellä todennäköisesti Asikko Hakkisenpoika, joka oli yksi niistä Sääksmäen talonpojista, jotka paavi Benedictus XII julisti kirkonkiroukseen vuonna 1340. Jotkut Asikka-nimiset miehet ovat myös jättäneet nimensä talojensa nimiin eri puolilla Etelä-Suomea. Raisiossa on ollut Asikkala-niminen talo ainakin vuonna 1414, ja jonkun Asikan omistama talo on aikanaan lainannut nimensä koko hämäläiselle Asikkalan pitäjälle.

Kauko Pirinen katsoo, että monet Savon saksalaisperäiset sukunimet ovat ilmeisesti tulleet Savoon Viipurin saksalaisten kautta, mutta arvelee Asikaisten edustavan jo vanhempaa saksalaisvaikutusta, koska nimi on jo keskiajalla ollut Asikkalan pitäjän nimenä [4]. Vuonna 2017 kiinnostavan kirjansa Suomen rahvaan historia julkaissut Perttu Immonen puolestaan katsoo, että Rantasalmi oli ennen pysyvän asutuksen vakiintumista hämäläisten erämaina, ja että muutama vanha hämäläissuku, Immosen mukaan juuri Hämäläiset ja Asikaiset, olisi voinut jäädä rantasalmelaisille erämailleen asumaan karjalaislähtöisten sukujen sekaan. [5]

Ovatko Asikaiset siis alun perin keskieurooppalaisia – vai suomalaisia, jotka ovat vain käyttäneet germaaneilta lainattua nimeä? Tätä on nykyisin mahdollista tutkia myös DNA-tutkimuksen avulla. Asikaisilla ei ainakaan vielä ole omaa sukuseuraa, joka olisi koordinoinut geenitutkimuksia samaan tapaa kuin vaikkapa Korhoset tai Nenoset ovat tehneet, mutta yksittäiset Asikaiset ovat kuitenkin tehneet joitakin Y-testejä.

Omasta isälinjastani on tehty kaksi BigY-testiä, ja meidän testattujen yhteinen esi-isä on arkistolähteiden mukaan kahdeksan sukupolvea sitten elänyt Pekka Mikonpoika Asikainen (s. n. 1670). Testit ovat tunnistaneet meidät niin läheisiksi sukulaisiksi, että FTDNA on perustanut meille oman haploryhmän N-FT236390, johon ei vielä kuulu ketään muita. Ainakin tämä Ihamaniemessä ja Heinävedellä elänyt Asikaisten sukuhaara on siis edustanut tätä tyyppiä ainakin viimeisten 350 vuoden ajan.

Tämä ryhmämme kuuluu seuraavana ylävirrassa olevaan ryhmään N-BY22117, joka on syntynyt noin 700 vuotta sitten mahdollisesti Savossa, mutta on levinnyt savolaisekspansion myötä pohjoiseen, erityisesti Pohjois-Pohjanmaan jokilaaksoihin [6]. Tämän ryhmän varhaisemmat juuret ovat syvällä Savossa. Ryhmän alkuperä on ryhmässä N-Z5894, joka lienee syntynyt Etelä-Savossa jo noin 1500 vuotta sitten, ja on levinneisyydeltään pääasiassa länsisavolainen [7]. Tästä ryhmästä on myöhemmin haarautunut N-Z5893, tästä edelleen N-FGC73855, siitä N-Y9020 ja siitä N-YP1141, joka sekin lienee syntynyt Savossa jo yli tuhat vuotta sitten.

Kun N-YP1141:stä on sitten myöhemmin syntynyt ryhmä N-YP1142 ja siitä edelleen N-BY22117, voidaan pitää hyvin todennäköisenä, että geneettinen isälinjamme on asunut Savossa jo ennen kuin osa sen jäsenistä on alkanut kutsua itseään Asikaisiksi. Mutta kuuluvatko Itä-Savon Asikaiset samaan isälinjaan läntisessä Savossa jo 1500-luvulla asuneiden Asikaisten kanssa, sitä voidaan arvioida vasta sitten, kun näihin sukuhaaroihin kuuluvia Asikaisia on testattu. 

Olen selvittänyt omaa Asikaisten sukuhaaraamme kirjallisista lähteistä Paavo Laurinpoika Asikaiseen asti, joka asui 1500-luvulla Rantasalmen Asikkalassa. Hänen jälkeläisensä Mikko Asikainen sai omistukseensa aiemmin Koikkalaisille kuuluneen maan Ihamaniemessä vuonna 1681. Suku käytti Ihamaniemen maita pitkään tervamaina ja antoi autiotilan lampuodin viljeltäväksi, kunnes osa Asikaisista sitten muutti Ihamaniemeen pysyvästi 1700-luvun puolimaissa. Kylä kuuluu nykyisin Enonkoskeen. Asikaisten tulosta Ihamaniemeen kerron tarkemmin täällä.

Muita Y-testin tehneitä Asikaisia on minun tiedossani kaksi: eräs Pohjois-Karjalan Asikainen, joka kuuluu myös N-ryhmään mutta jonka tarkempaa alahaploa ei ole tutkittu, ja eräs Räisälän Asikainen, jonka Y-linja on Suomessa harvinaista R-tyyppiä ja siinä vielä harvinaisempaa alaryhmää R-YP418*. Läheisiä sukulaisia hänelle ei ole löytynyt ollenkaan, ja kaukaisetkin asuvat Keski-Euroopassa. On ennenaikaista sanoa, voisiko tämä liittyä siihen, että myös Asikainen-nimellä on keskieurooppalaisia juuria, vai onko selitys jokin muu. Tällä sukuhaaralla on kuitenkin ollut yhteisiä vaiheita Ursinus-suvun kanssa, joka on myös R-tyyppiä.

Asikaisten alkuperän selvittäminen DNA-tutkimuksen avulla on siis melko lailla alussa. Olisi hienoa, jos mahdollisimman monet eri Asikaisten sukuhaarojen edustajat kiinnostuisivat asiasta ja tekisivät Y-testejä. Erityisesti Mikkelin seudun Asikaisten testitulokset auttaisivat sen selvittämisessä, voisiko 1500-luvulla eläneillä Vesulahden ja Rantasalmen Asikaisilla olla yhteinen alkuperä. Hyvä aloitustesti on FTDNA:n Y111-testi, joka kannattaa tilata Suomi-projektin kautta täältä. Täsmällisen tiedon haploryhmästä saa kuitenkin vasta ns. BigY-testillä.

Tätä tekstiä saa mieluusti jakaa Asikaisille ja heidän vaiheistaan kiinnostuneille. Kuulen mielelläni kaikesta Asikaisten alkuperään liittyvästä. Sähköpostiosoitteeni on täällä. Tarvitaan vielä lisää DNA-testejä, ennen kuin päästään katsomaan, onko suurin osa Asikaisten sukuhaaroista suomalaista vai keskieurooppalaista alkuperää, vai kenties vielä jotakin muuta. Se, että vanhan suvun eri haaroilla on erilainen geneettinen alkuperä, on tavallista, ja siihen on monia luonnollisia syitä – kuten jonkin sukuhaaran alkaminen aviottomasta tai adoptoidusta lapsesta.

Ehkäpä Asikaisillakin on jonakin päivänä oma sukuseura ja sukukirja, jossa eri sukuhaarojen keskinäistä sukulaisuutta on selvitetty niin pitkälle kuin se on mahdollista. Ainakin kahdesta sukuhaarasta kirjat tosin on jo julkaistu, Ensio Asikaisen kirja Liperin Asikaisista ja oma julkaisuni Ihamaniemen Asikaisista.


*****

Kaikki yllä mainitsemani omaan ryhmäämme johtavat savolaiset N-tyypin alaryhmät polveutuvat ryhmästä N-CTS8565, jonka paikka koko N-ryhmän sukupuussa selviää vaikkapa Eupedian julkaisemasta ryhmän yleiskuvauksesta täällä [8]. Sieltä voikin sitten halutessaan seurata isälinjamme vaiheita viimeisten 20 000 vuoden aikana.


Tämä kirjoitus on julkaistu 26.7.2018 ja sitä on päivitetty haploryhmätietojen osalta 21.5.2022.


Viitteet:


[1] Pirinen, Kauko: Savon historia II:1, s. 750. Muinainen Vesulahti, jonka nimi elää edelleen Mikkelin Visulahdessa, on sittemmin jakaantunut niin, että sen alueita kuuluu niin nykyiseen Mikkeliin, Hirvensalmeen, Kangasniemeen, Haukivuoreen, Juvan länsilaitaan, Pieksämäkeen, Hankasalmen ja Rautalammin "savolaisiin" osiin kuin vielä Suonenjoen etelälaitaankin.

[2] Vahtola, Jouko: En gammal germansk invandring till västra Finland i bynamnens belysning, Historisk Tidskrift 3/1983. Vastaavaa ilmiötä tutkinut Veijo Nissilä (Germaanisen nimistöaineksen ryhmittelyä Suomen nimistössä (1980), s. 188–189) katsoo, että nimistönlainausta olisi tapahtunut varhain mm. friiseiltä, gooteilta ja muinaisskandinaaveilta.

[3] Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka: Sukunimet (1988), s. 57.

[4] Pirinen, Kauko: Savon historia II:1, s. 234.

[5] Immonen, Perttu: Suomen rahvaan historia. Kolmas painos 2018, s. 37.

[6] Family Tree DNA, projekti I1 Suomi Finland & N-CTS8565, Results 

[7] Kolehmainen, Ari: Ovatko Kauppiset samaa alkuperää? Kauppisten sukuseuran www-sivu

[8] Eupedia, Haplogroup N1c

4 kommenttia:

  1. Kiitos, mielenkiintoista! Olen syntyäni asikkalalainen, äitini on päijäthämäläinen ja isäni siirtoväkeä Vuoksenrannasta. Isälinjaisesti olen kuitenkin "savolainen", sillä Y-haploni on N-YP1143+ ja suurin osa lähiosumistani on Länsi-Savosta. Asikkala-sanan nimiyhteys Asikka-muinaisnimeen on tietenkin asikkalalaisen taustan omaavalle tuttu, mutta sukunimen Asikainen kuuluminen samaan Asikka-alkuisiin nimiin oli uusi tieto, kiitos tästä! YT: Erkki Kiuru

    VastaaPoista
  2. Olen isän isän puolelta Asikaisia, jotka asuivat 1700-1800-luvuilla Virtasalmen Väisälässä. Väisälän kyläkirjassa arvellaan, perimätietoon perustuen, että nämä Asikaiset olisivat tulleet "Kuonin Mualta", eli Kuolan niemimaalta?!

    VastaaPoista
  3. Hei. Miun isä on Kari Matti Asikainen ja vanhemmat asuu savonlinnassa. Isän isä Lauri Ensio Asikainen asui hiltulassa mummini Toini Ester Asikaisen kanssa. Mummi jäi leskeksi ollessani 3v. Ukki taisteli sodassa mutta menehtyi sairauden seurauksena v. 1985 ja mummini muutti Rantasalmelle jossa hän kuoli v. 2006.Tunteekohan kukaan näitä asikaisia tai heidän esi vanhempia?

    VastaaPoista
  4. Hei, olisi mielenkiintoista kuulla lisää tuosta Räisälän Asikaisesta, sillä omat asikaisjuureni juontavat juurikin 1600-1700-lukujen Räisälään (Pataksela).

    VastaaPoista