Gabriel Bagge (1826–1884), "Voisalamin Pakki"

"Hänellä oli kaksi leukaa, ehkä kolme niskaa, punaposkinen vanhus."

Rusthollari ja suurmaanomistaja Gabriel Bagge syntyi 9.4.1826 Rantasalmella Tuusmäen kylän Paunolan tilalla (Tuusmäki 2) Karl Gustaf Baggen ja tämän vaimon Maria Kuosmasen poikana. Paunola oli ollut perheen hallussa vuodesta 1790, jolloin Karl Gustafin isä Anders Bagge oli saanut sen vaihtokaupassa veljeltään Petter Baggelta ja tämän vaimolta Maria Paunottarelta, jonka kotitila se ilmeisesti alun perin oli.

Karl Gustafin ja Marian perheeseen syntyi kolme aikuiseksi selvinnyttä poikaa, Anders Johan (1811–1881), Karl Gustaf (1822–1856) ja Gabriel (1826–1884). Kaikki näyttävät olleen innokkaita maakauppojen tekijöitä. Perhe muutti 1840-luvun alussa asumaan Kolkontaipaleelle ja jätti Paunolan isä-Karlin veljelle Martille.

Toukokuussa 1847 pojat Anders ja Karl Bagge ostivat 2000 hopearuplalla kolmanneksen Tuusmäki 2:sta, siis samasta rekisterinumerosta, jolla he itsekin olivat asuneet. Anders Bagge luopui tästä omistuksesta kuitenkin jo ennen lainhuutoja, ja allekirjoitti kolme päivää ennen käräjiä – aprillipäivänä 1848 – paperin, jonka mukaan hänen veljensä Karl saisi yksin hakea lainhuudot mainitulle Tuusmäki 2:n kolmannekselle.

Tämän jälkeen veljekset Karl ja Gabriel tekivät yhdessä elämänsä suurimman maakaupan. He allekirjoittivat 2.6.1849 kauppakirjan, jolla he ostivat Rantasalmen Voinsalmen kylästä maanomistaja Johan Samuel Kyanderilta 7142 hopearuplan ja 85 5/7 kopeekan hinnalla yhdellä kaupalla tilat n:o 2 (Rantala), 3 (Heikkilä) ja 4 (Hirvilahti) sekä puolet tilasta 5 (Ånäs). Kauppasumma vastaa nykyrahassa noin 162 400 euroa.

Veljekset muuttivat perheineen Voinsalmelle yhdessä, ja heidän vanha isänsä Karl Gustaf muutti heidän mukanaan. He asuivat käytännössä Heikkilässä, joka on nykyisin purettu, ja jonka tarkka sijainti ei ole selvillä. Se on kuitenkin todennäköisesti ollut Ristolan ja Rantalan välissä.

Vaikka veljekset ostivat nämä Voinsalmen tilat yhdessä, he allekirjoittivat samalla paperin, jolla he antoivat isänsä Karl Gustafin pitää tiluksilla isännyyttä kuolemaansa saakka. Isällä oli siis maihin hallintaoikeus, mutta ei omistusoikeutta.

Nuorempi Karl Gustaf kuoli äkilliseen kuumeeseen vuonna 1856, ja hänen vain 22-vuotias leskensä Albertiina Eronen kuoli hänkin lavantautiin vain muutamaa viikkoa myöhemmin. He eivät olleet ehtineet saada lapsia, joten Karlin osuus Voinsalmen maista siirtyi perintönä hänen isälleen.

Gabriel Bagge vakuutti veljensä jälkeen vuonna 1856 laaditun kalukirjan eli perukirjan allekirjoituksessa, ettei hän ole "mittään peittännä eli pois jättännä", ja allekirjoitti asiakirjan suomenkielisillä nimikirjaimillaan K.P. [1]

Isä teki kuitenkin testamentin, jolla hän jätti tyttärilleen tietyt summat rahaa ja testamenttasi kaiken muun omaisuutensa pojalleen Gabrielille. Näin myös Karl Gustaf -veljen osuus Voinsalmesta päätyi isän kuoleman jälkeen Gabrielille, joka omisti Voinsalmen tilat nyt yksin.

Edellä mainittujen tilojen lisäksi Gabriel ja Carl Gustaf olivat ostaneet myös Repomäki 1:n. Sittemmin Gabriel hankki näiden maiden lisäksi vielä Repomäki 2:n ja Ristolan tilan, joka oli osa Immolan tilaa eli Voinsalmi 6:tta.

Gabrielin omistamalla maa-alueella asui henkikirjojen mukaan suuri määrä lampuoteja, torppareita ja loisia perheineen. Muistitietojen mukaan hän perusti Voinsalmelle myös meijerin. Gabrielin nimi oli myös usein lehdissä erilaisten raha-asioiden tiimoilta.

Gabriel Bagge konkurssihuutokauppaa koskevan kuulutuksen allekirjoittajana Mikkelin Wiikko-Sanomissa.

Gabriel solmi avioliiton 17.7.1851 Juvalta Kuosmalan kylästä kotoisin olleen Henrika Maria Kuosmasen kanssa. Myös Gabrielin äiti oli Kuosmalan Kuosmasia, joten Gabriel ja Henrika olivat keskenään ensimmäiset serkut. Lähisukulaisuus saattoi vaikuttaa siihen, että perheen yhdeksästä lapsesta kaksi syntyi kuolleina ja kolmas menehtyi heikkouteen heti syntymäpäivänään. Kuusi lasta selvisi kuitenkin aikuisiksi ja meni tahoillaan naimisiin.

Kirjassa "Pappilan lapset" kirjailija Ernst Lampén muistelee Gabriel Baggea: "Komeinta isäntätyyppiä, mitä minun silmäni koskaan ovat nähneet, oli Voisalamin Pakki, Bagge. Hänellä oli kaksi leukaa, ehkä kolme niskaa, punaposkinen vanhus."

Ernstin veljen Walterin muistikuvat olivat samansuuntaisia: "Ajetaan nyt vielä eteenpäin Voisalmen kylään; siellä tulee vastaan pyylevä ja punakka, hartehikas ja mahakas isäntä, se on Voisalmen Bagge eli Paki, yksi niitä maalaisylimyksiä ja talollisten pomoja, joiden kasvoissa ja puheissa ja käytöksissä vanhan Rantasalmen sivistys ja hienostunut seurustelutapa säteili aivan kuin kajastuksena Haapaniemen sotakoulun muinoisista loisteliaista ajoista. Se se oli Voisalmen Paki."

Gabriel kuoli Voinsalmella keuhkokuumeeseen 28.9.1884. Hänen leskensä Henrika toimitti kuolinilmoituksen Uuden Suomettaren etusivulle. Gabrielin valurautainen hautaristi on edelleen Rantasalmen hautausmaalla. Voinsalmen tilat päätyivät perikunnan käsistä useille eri omistajille.

Gabrielin tytär Emma vihittiin 24.10.1884 avioliittoon pisamalahtelaisen Mikko Erosen kanssa, ja Voinsalmen Eroset ovat heidän jälkeläisiään. Mikko Erosen kuolemasta liikenneonnettomuudessa kerron täällä. Erosten suvussa säilyneen muistitiedon mukaan Gabrielin kutsumanimi oli ollut "Kaapus".

Gabrielin veljen Anders Johan Baggen jälkeläisiin kuului hammaslääkäri Sisko Bagge (1920–2007), joka omisti Jumikkalan kartanon. Kartanossa toimii nykyisin Baggen museo.

Gabrielin tytär Emma Eronen, os. Bagge (1863–1921), kuvattuna Voinsalmen Purolla noin vuonna 1913.

Viitteet:

[1] Kansallisarkisto Mikkeli, Rantasalmen tuomiokunta, Luettelo Rantasalmen ja Kangaslammin kihlakunnanoikeuteen vuosina 1857–1858 jätetyistä perukirjoista, Carl Gustaf Bagge.